Menu

Pelimannit levyttivät harvinaisuuksia

Pauli Kananen (koskettimet),  Kari Parkkonen (basso),  sekä viulupelimannit Seppo Argillander ja Jorma Pasanen harjoittelevat yhdessä kerran viikossa. Pauli Kananen (koskettimet), Kari Parkkonen (basso), sekä viulupelimannit Seppo Argillander ja Jorma Pasanen harjoittelevat yhdessä kerran viikossa.

 Pihtiputaan Pelimannit julkaisee cd-levyllisen paikallista kansanmusiikkia.

Levyn kappaleita ei ole aikaisemmin juuri levytetty. Harvoja on edes nuotitettu talteen, koska pelimanniperinteeseen kuuluu, että kappaleet ovat soittajien ulkomuistissa ja ne soitetaan korvakuulolta.

Levyllä soittavat Pauli Kananen, Seppo Argillander, Jorma Pasanen sekä Kari, Ville ja Pete Parkkonen.

Vanhimmat kappaleet ovat 1800-luvun lopulta. Kappaleissa on tuttuja ja tuntemattomia tarinoita Pihtiputaan paikallishistoriasta.

Hinkkiin tulloo on Harmaalanrannan Hietalassa asuneen Emil Koljosen (1898-1982) vuonna 1971 soittama iloluontoinen kappale pontikan tiputuksesta.
Hukkuneen pojan valssin tausta on traagisempi.

— Tarinan mukaan Elämäjärveen hukkumassa ollut nuori mies rallatti tätä laulua ennen kuolemaansa. Välillä laulu on iloinen ja välillä surullinen niin kuin pää, joka nousee pinnan yläpuolelle ja painuu taas alas. Kappale loppuu surulliseen kohtaan, isältään ja mummoltaan kappaleen oppinut Argillander kertoo.

Ruustinnan polkka on vuodelta 1877.

—  Polska oli herrasväen tanssi. Ei mikään polkka, jossa puristellaan mummoa, pelimannit nauravat.

Pelimanneilla riittää paljon puhetta häissä soitetusta Rahapolskasta. Huonoksi onneksi se on kadonnut korvakuulolta.

—  Isäni soitti sitä häissä janoisille miehille. Viikko takaperin se tuli yöllä mieleeni. Olisi pitänyt nousta soittamaan se muistiin. Aamulla sävel ei ollut enää mielessä, Argillander harmittelee.

Levy on äänitetty Elämäjärvellä Kari Parkkosen kotona ja viimeistelty Kinnulan Studio Perägrammarissa.
Ville Parkkonen soittaa levyllä mandoliinia ja Pete antaa rytmiä pyykkilaudalla.

—  Pyykkilauta ei ole alkuperäinen pelimannisoitin. Se on tullut muotiin myöhemmin. Mutta jos on mikä tahansa peli mukana, niin ei me panna soittajaa pois.

Pihtiputaan Pelimannit perustettiin syksyllä 1969. Kaustisen kansanmusiikkijuhla oli alkanut vuotta aiemmin.

—  Pelimannikulttuurin arvostus nousi noihin aikoihin, miehet sanovat.
Keskisuomalaisessa kansanmusiikissa on selvä ero pohjalaiseen.

— Pohjanmaalla soitetaan mutkikkaammin.

Nykyään pelimannit harjoittelevat kerran viikossa, mutta esiintyvät harvakseltaan.

—  Sunnuntaina soitamme Elämäjärven kyläseuran 30-vuotisjuhlassa. Levy tulee silloin myyntiin, Kari Parkkonen sanoo. 

 

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös

Suosituimmat artikkelit

Lukijalta