Menu

Vielä vähän vaaleista

Nyt ne on sitten koettu, aikamme ensimmäiset keväiset kunnallisvaalit. Tai kuntavaalit ne nykyisin ovat. Miksi sekin nimi piti muuttaa? Joka paikasta pitää leikata.

Kuntavaalit siirrettiin lokakuulta huhtikuulle, jotta ne saadaan vuorottelemaan kahden vuoden välein eduskuntavaalien kanssa huhtikuun kolmantena sunnuntaina. Eduskuntavaalithan työnnettiin myös maaliskuulta huhtikuulle vuonna 2011.

Mutta hetkinen! Kuntavaalithan olivat huhtikuun toisena sunnuntaina. Se johtuu siitä, että kolmanneksi sunnuntaiksi osui pääsiäinen, eikä silloin voinut pyörittää vaalikoneistoa. Ja kuinka ollakaan, pääsiäinen sotkee kuviot myös keväällä 2025, eli silloinkin vaalipäivä aikaistuu viikolla.

Kolmesta ensimmäisestä yrityksestä kaksi ensimmäistä menee siis heti mönkään. Vain vuonna 2021 vaalit saadaan pidettyä ajallaan. Että semmoinen aikataulu-uudistus.

Puolueet tuntuivat olevan mielissään vaalipäivän siirrosta, koska kevät kuulosti syksyä kivemmalta vuodenajalta vaalikamppailun hoitamiseksi. Kevätauringon hohteessa äänestäjät kirmaisivat ylös hyppien syömään vaalimakkaroita ja siitä edestä äänestäisivät oikein.

Mutta kuinka moni mahtoi muistaa vanhaa kansanviisautta ”kevät keikkuen tulevi”. Monenlaista säätä sattui taas vaaliteltoille, eikä homma tainnut hirveästi erota lokakuisesta kampanjoinnista. Parkkosen Karikin tuumasi demarien Kahvila Ruusussa, että hanurin soittaminen oli ainakin aamupuolella aika vilpoista hommaa.

Mitäpä vaaleista jäi käteen näillä leveysasteilla? Jättipaukku oli tietenkin entisen kunnanjohtajan Juha Urpilaisen nousu ääniharavana Kinnulan kunnanvaltuustoon. Toivotan Juhalle ja kaikille muillekin valtuutetuille Ruben Stillerin sanoin: ”Mielenrauhaa”.

Pihtiputaan valtuustossa on kiintoisaa seurata, millaiseksi muodostuu Pihtiputaan Parhaaksi -ryhmän neljän sitoutumattoman valtuutetun työskentely. Tosin Seppo Kahilainen, Tauno Mattola ja Onni Nykänen ovat valtuustokonkareita jo aiemmista puolueistaan, joten eiköhän tuo suju vanhasta muistista.

Sitoutumattomien menestys kertonee tosiaan jotakin tästä ajasta. Pihtiputaalla on vain kerran aiemmin ollut ehdolla enemmän kuin yksi sitoutumaton ehdokas, ja silloinkin lista jäi kolmen ehdokkaan mittaiseksi vuoden 2000 vaaleissa. Heistä pääsi läpi juuri Tauno Mattola.

Ja saatiinhan Pihtiputaalla myös äärimmäinen näyte suhteellisen listavaalin veikeästä luonteesta. Perussuomalaisten toinen valtuutettu meni läpi vain 12 äänellä. Se on varmasti ylivoimainen Pihtiputaan ennätys. Selasin tuloksia vuoteen 1980 saakka ja sieltä selvisi, että aiempi ennätys oli 21 ääntä vuonna 1992.

Juha Kivinen

Toimittaja

Puhelin 0400 345 852
Sähköposti: juha.kivinen@kotiseudunsanomat.fi

Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös