Menu

Seutukunnan erityiskohtelua jatkettava!

Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi erityinen huoli kohdistui maataloutemme mahdollisuuksiin ja alueelliseen kehitykseen.

EU-jäsenyyden tiedettiin kiihdyttävän entisestään keskittämistä. Kaiken lisäksi unioni tulisi asettamaan ehtoja siihen, millaisia asioita voitaisiin tukea, millaisia ei.

Vaikeiden neuvottelujen lopputuloksena onnistuimme saamaan Suomen, Ruotsin ja Itävallan heikommille alueille oman tukialueen ns. 6-tavoitestatuksen, kansanomaisemmin sanottuna 6-tukialueen.

Erityistuen myöntäminen hakijamaiden vaikeimmille alueille perusteltiin sillä, että alhaisen kansantuotteen ohella näiden alueiden ongelmia olivat pitkät etäisyydet ja harva asutus.

Ratkaisu merkitsi sitä, että ne maakunnat, jotka alittivat tietyn aluetuotannon (alue-BKT) tason, pääsivät Suomessakin ilman muuta tähän 6-tukialueeseen.

Tällaisia maakuntia olivat eräät Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat, muttei koko Keski-Suomi. Lisäksi tämän erityistuen piiriin voitiin ottaa pieni määrä kehitysedellytyksiltään vaikeassa tilanteessa olevia seutuja.

Tällaisten seutujen joukkoon esitin asiasta vastaavana ministerinä parin keski- ja pohjoispohjalaisen ja yhden pohjoissavolaisen seudun ohella myös Saarijärven ja Viitasaaren seudut. Ne kuuluivat silloin eri seutukuntiin. Tämä kaikki kirjoitettiin myös Suomen liittymissopimukseen, jolla maastamme tuli EU:n jäsen.

Vuodesta 1995 lähtien nykyinen Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on nauttinut Itä- ja Pohjois-Suomen tasoisesta EU:n alue- ja rakennetuesta. Kuluvalla kaudella se on laskennallisesti ollut vajaat 120 euroa/asukas/vuosi
Se on moninkertainen koko Suomen keskimääräiseen tukeen, 46 euroa/asukas/vuosi. EU-rahan saannin edellytyksenä on lisäksi useimmiten ollut se, että valtio osoittaa hankkeisiin toisen mokoman.

Vaikka kysymys Saarijärven-Viitasaaren seudulla on ollut yhteensä vain muutamasta miljoonasta eurosta vuodessa, on sillä ollut alueen elinkeinopolitiikalle merkitystä.
Piispalan kehittämisestä kymmeniin yritysinvestointeihin, vesihuoltohankkeisiin, bioenergiakeskuksen kehittämiseen, lukuisiin koulutushankkeisiin ja maaseudun kehittämishankkeisiin on rahaa saatu tähän päivään mennessä yhteensä yli 100 miljoonan euron verran.

EU:ssa alue- ja rakennepolitiikkaa uudistetaan jälleen seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Suomen EU:sta saama aluetuki uhkaa vähentyä merkittävästi.

Itä- ja Pohjois-Suomi saavat joka tapauksessa jatkossakin muuta Suomea radikaalisti paremman kohtelun. Aivan selvää ei ole, miten käy Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan. Asia on maan hallituksen käsissä.
Vaikka valmistelupapereissa ei toistaiseksi olekaan osoitettu Itä- ja Pohjois-Suomen tasoista rahoitusta Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalle, tunnustavat asiakirjat sen totuuden, että seutukunta on liittymissopimuksessa saanut erityiskohtelun, jonka mukaan on tähän saakka toimittu.
Uskon, että Kataisen hallituksella ei yksinkertaisesti ole varaa ja toivon mukaan haluakaan unohtaa seutukunnan asiaa. Olen ollut keskeisesti vaikuttamassa seutukunnan erityiskohteluun liittymissopimuksen yhteydessä ja sen jälkeenkin. Näin teen tälläkin kertaa yhdessä monien muiden samaan hiileen puhaltavien kanssa.

Mauri Pekkarinen
kansanedustaja
maakuntavaltuuston pj

Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Onko arkaluonteista? Valaistusidea Putaanvirralle »

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös