Logo
Tulosta tämä sivu

Paljon on selvitettävää Ilosjoen tuulivoimateollisuusalueella

Tuulivoimasta ei puhuta ja hiljaista on. Luultavasti pinnan alla kuhisee sitäkin voimakkaammin? Onko kaikki totta vai tarua?

Ilosjoella ollaan kuitenkin hereillä ja odotellaan mitä seuraavaksi tapahtuu. Olemme valmiita kaikin keinoin taistelemaan kylämme, sen asukkaiden ja kesäasukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden puolesta. Valitukset ja epäsopu tuulivoimasta eivät lopu, jos sitä yritetään sijoittaa paikkaan, jonne se ei sovi, eikä paikallisten asukkaiden enemmistö halua.

Tuulivoimatoimija ei ole sitoutunut lähiympäristön hyvinvointiin haluamassaan kaavamuutoksessa. Alueelle kaavaillaan 7 kpl 215 m korkuisia, Suomen ja Euroopan suurimpia tuulivoimaloita, vastaten kooltaan n. 70 kerroksisia taloja, keskelle keskisuomalaista maisemaa, liian lähelle asutusta.

Tuulivoimatoimija joutuu esittämään muutoksia hyväksyttyyn kaavaan ja esittää poistettavaksi alueen kauimmaista voimalaa nro 7. Voimalaa eli teollisuuslaitosta, joka vähiten tuottaa akustista meluhaittaa. Vain välttyäkseen kalliilta ja aikaa vievältä YVA-menettelyltä.
Sen sijaan, että poistettaisiin tuotantolaitos nro 9, joka on lähinnä suurinta osaa Ilosjoen asukkaita. Näin siitäkin huolimatta, että useat lausunnot edellyttävät ja puoltavat voimala nro 9 poistoa. Keski-Suomen Ely-keskus, Keski-Suomen ympäristöterveysvalvonta viranomainen, Ilosjoen asukkaiden enemmistö sekä lukuisat esimerkit valmistuneista. Pihtiputaan aluearkkitehdilla olisi myös mahdollisuus asiaan vaikuttaa.
Tuulivoimatoimija katsoo vain yksisilmäisesti omaa lyhytaikaista etuaan.

Tulevaisuudessa lähinnä kylää oleva, terveydellisiä riskejä tuottava voimala tulee olemaan yhä uusien valitusten kohteena. Meluhaitat, infraääniterveysriskit, televisiokuvan häiriintyminen, jäänheittovaara, tulipaloriskit, öljyvuotoriskit ja voimakas maiseman pilaantuminen, alueen vetovoiman väheneminen.

Infraääni; sykkivä, ajoittainen värähtelyenergia, jota tuulivoimala tuottaa aina kun tuulee. Tutkimusten perusteella infraääni aiheuttaa vibroakustisen sairauden. Sairaus on virallisesti THL:n tautiluokittelussa koodilla T75.2. Tätä emme todellakaan halua.

Strategiassa kunnan vahvuutena mainitaan mm. ihmiset ja luonto. Lisäävätkö tuulivoimalat kaivattua viihtyvyyttä ja kunnan vetovoimaisuutta? Pihtiputaan kunnalla on kaavamonopoliasemansa vuoksi täysi oikeus tässä ja nyt toteuttaa kuntastrategiaansa kirjoitettua tavoitetta, siitä että kaikki kuntalaiset ovat tasa-arvoisia ja että kunnalla on vastuu kuntalaistensa hyvinvoinnista kaikkialla Pihtiputaan alueella.

Vai onko tarkoitus, että jäädään odottamaan kuka sairastuu, kuka muuttaa pois, kenen mökkiläisen käyntikerrat hiipuvat, katoaako viihtyvyys ja tyytyväisyys, yltävätkö matalat tuulivoiman äänet lukuisiin muihinkin pihtiputaalaiskoteihin, vaikuttaako propellin pyöriminen turistitulvaan muuallakin kuin Ilosjoella, putoaako omaisuuden arvo tuulivoima-alueen läheisyydessä, tehdäänkö valtavat aukkohakkuut tuulivoiman tieltä, loppuuko metsästys, vai loppuvatko hallitukselta rahat tuulivoiman erikoishyysäämiseen.

Aina ei siltä tunnu, että olisimme ihmisiä, kun kuuntelemme virkamiehiä tai päättäjiä tai kun puolustamme oman asuinalueemme ympäristöä ja mielipiteitämme. Tänne olemme kotimme aikoinamme perustaneet, siinä uskossa että täällä on hyvä ja turvallista elää. Olemme rakentaneet ja uhranneet kaiken tarvittavan elinympäristöömme. Nyt meidän vain pitäisi myöntyä, kun elinympäristömme pilataan ja sen arvoa alennetaan.

Luonto on vahvuutenamme, mutta ei tuhottu luonto. Emme usko, että turistit tulevat katsomaan ja ihastelemaan tuulimyllyjä. Huristelevat nelostietä pitkin sinne, missä ei näy silmiinpistävästi rakennettua, massiivisia ja maisemaa pilaavia rakennelmia.

Ilosjoella olemme tottuneet puhtaaseen, elinvoimaiseen ja monimuotoiseen luontoon ympärillämme ja liikkumaan siellä. Sieltä saamme elämäämme virkistystä ja ennaltaehkäisevää terveyttä sekä ravintoa halutessamme. Emme halua rajoitteita tai uhkia terveydellemme.

Synkät pilvet ovat kuitenkin jo vuosien ajan varjostaneet ja uhanneet elämäämme llosjoella. Seuraukset näkyvät arjessa, jos haluaa vain nähdä. Pelko kiinteistöjen arvon alenemisesta antaa ajattelun aihetta Ilosjoen asukkaille.
Kaikki edellä kerrottu liittyy tuulivoima-alueen kaavaan. Siihen on tullut suuria muutoksia ja nyt haetaan kuumeisesti porsaanreikiä, millä perustellaan muutokset pieniksi ja vältytään kaavan uudelleenkäsittelyltä. Tutkittua tietoa on tullut lisää ja lopullisten rakentamispäätösten aika ei ole vielä. Terveellisempiä vaihtoehtoja on jo nyt.

Tehdyt melumallinnokset pitäisi olla myös kaikille julkisesti nähtävillä ja arvioitavissa. Vähintään kahden kilometrin suojaetäisyys pitäisi myös Ilosjoella olla itsestään selvyys, kuten Kinnulassa ja Haapajärvellä on päätetty saman tuulivoimatoimitsijan alueille. Etenkin, kun kyseessä on suurimmat tuulivoimat.

Kunnalla lienee vielä myös mahdollisuus todeta, että tuulivoimasta luovutaan? Eikö kunnankin kannattaisi tukea aurinkovoimaan siirtymistä, kuten muissa ja naapurikunnassakin tehdään. Onko myös muita mahdollisuuksia? Kannattaako sijoittaa kannattamattomaan?

Teollinen tuulivoima-alue tuottaa vain ulkomaiselle pörssiyhtiölle. Se ei kunnan taloutta pelasta, eikä paranna työllisyyttä. Ei myöskään pelasta maailmaa ilmastonmuutokselta.

Koska tavoite on, että kaikki tuntisivat kunnan strategian, voisivat ainakin virkamiehet ja päättäjät ottaa kunnan strategian vuosille 2017-2021 lomalukemisekseen. Samalla voisivat miettiä, että tulevaisuudessa joutuvat myös vastuuseen tekemistään päätöksistä.

Emme ole valmiita uhraamaan Ilosjokea, jotta Suomi ja maailma pelastuisi. Tulevaisuudessakin olemme valmiit taistelemaan alueemme ja oikeuksiemme puolesta ja vähän vielä senkin jälkeen.

Toivomme vain oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä perusteluineen tuulivoimakaavan muutoksille

Taistelumme jatkuu...

Copyright Kotiseudun Sanomat - Kaikki oikeudet pidätetään.