Logo
Tulosta tämä sivu

Miksi veturin pilli ei vihellä?

Rautatieliikenne on lisääntynyt Pihtiputaalla tämän talven aikana. Puutavaraa on lastattu jo pitkään Pihtiputaan asemalla ja viety perinteisesti Haapajärven suuntaan mutta nyt myös Äänekoskelle uuden biotuotetehtaan aloitettua toimintansa. Näiden lisäksi puutavaraa on ruvettu kuljettamaan aseman ohi etelän suuntaan. Vilkastunut liikenne on aiheuttanut vaaratilanteita ja olen kokenut kaksi uhkaavaa tilannetta lyhyellä aikavälillä.

Pihtiputaan kirkonkylän kohdalla on lyhyellä matkalla kolme tasoristeystä. Eteläisin on Paloniemi (risteävä tie on Mäenpääntie), siitä n. 200 metriä pohjoiseen on Mäkelä (Kirkkotie – Teollisuustie) ja pohjoisimpana Kuormausalue (Asematie – Teollisuustie), joka on 1,2 km Paloniemestä pohjoiseen. Aseman alueella on kolme raidetta: pääraide lähimpänä asemarakennusta ja kaksi sivuraidetta puutavaran lastausta varten. Tietoa tasoristeyksistä löytyy sivustolta www.tasoristeys.fi

VR Track Oy:n viimeisin raportti on viime marraskuulta. Siitä ilmenee mm, että radan nopeusrajoitus on 60 km/h ja että maantietä lähestyvän näkemät kaikissa tasoristeyksissä ovat 360 m molempiin radan suuntiin paitsi Kuormausalueen tasoristeyksessä lännen suunnalta tulevan näkemä pohjoisen suuntaan on vain 225 m. Maanteiden nopeusrajoitukset tasoristeyksissä ovat 40 km/h paitsi Mäkelän tasoristeyksessä 80 km/h.

Rautatien länsipuolella on kohtalaisen paljon asutusta ja hyvä liikuntamaasto. Lisäksi siellä on autokorjaamo ja ravirata. Monet jalankulkijat oikaisevat asema-alueen läpi, koska kiertotie tasoristeysten kautta olisi kilometrin verran pitempi. Jalankulkijat oikaisevat yleensä joko asemarakennuksen kohdalta tai vanhan vesitornin kohdalta.

Oikaisua on tapahtunut varmaan koko rautatien olemassaolon ajan vaikka laki (Rautatielaki 304/2011, 85§) kieltää rautatiealueella liikkumisen. Vuosia sitten oli vielä tapa, että kun sivuraiteelle tuotiin pitkä juna tyhjiä vaunuja lastattavaksi, niin asemarakennuksen kohdalle jätettiin vaunujen väliin aukko, jotta siitä pääsi helposti asema-alueen läpi. Muutama vuosi sitten aukkoa ei enää ruvettu jättämään, jolloin asema-alueen läpi oikaisu hankaloitui.
Samaan aikaan asema-alueen kummallekin reunalle ilmestyi kieltotaulu, jossa asema-alueella liikkuminen kiellettiin.

Oikaisu asemapihan läpi on kieltotauluista huolimatta jatkunut ja taulutkin ovat hävinneet. Jos vaunuja on sattunut olemaan lastattavana, niin osa jalankulkijoista on kiertänyt vaunut ja osa on kavunnut vaunujen yli.

Hätänumeropäivänä (11.2.) kävin hiihtämässä radan takana Alvajärven jäällä. Hiihtolenkille menin asemapihan poikki asemarakennuksen kohdalta. Silloin raiteilla ei ollut vaunuja. Mutta kun palasin oli pääraiteella pitkä juna täyteen lastattuja puutavaravaunuja, mutta veturia en nähnyt enkä kuullut.

Junan toinen pää oli vain parin vaunun päässä pohjoisen suunnassa ja kiersin sieltä kautta. Edessä oli jyrkkä lumipenkka vanhan lastaussillan vieressä. Kun ponnistin viimeisen vaunun kohdalta penkkaa ylöspäin niin samalla havahduin: liikkuuko tuo vaunu, miten se voi itsekseen liikkua? Tajusin heti, että junan toisessa päässä olikin näkymättömissä veturi, joka oli juuri lähdössä liikkeelle. Meni kuitenkin tovi ennen kuin veturin ääni alkoi kuulua. Veturi ei antanut mitään varoitusmerkkiä.

Ystävänpäivänä (14.2.) olin kävelylenkillä Alvajärven rannassa. Palasin rautatien yli Paloniemen tasoristeyksen kautta. Juuri kun olin tasoristeyksessä, näkyi pohjoisen suunnalta ensin kaksi kirkasta valoa ja pian kolmaskin kirkas valo. Ne olivat veturin keulavaloja - juna oli tulossa Haapajärven suunnasta. Valot olivat näkyneet jo hetken aikaa mutta niin vain täysperävaunullinen rekka-auto lähti ja ylitti Kuormausalueen tasoristeyksen lännestä idän suuntaan.

Tasoristeyksessä on näkemä lännestä tulevalla vain 225 metriä pohjoisen suuntaan. En voinut nähdä 1,2 km päästä kuinka täpärä tilanne oli. Varoitusmerkkiä veturi ei antanut. Junassa oli kaksi veturia ja 24 täyteen lastattua puutavaravaunua.

Tiedossa ei ole onko tavarajunilla aikatauluja. Ne kulkevat milloin sattuu. Edellä kertomani vaaratilanteet sattuivat iltapäivällä klo 15 jälkeen. Junia kulkee myös muina aikoina jopa yölläkin. Muutamat etelän suuntaan ajavat junat vain pysähtyvät asemalle tauon pitoon, juniin ei liitetä lisää vaunuja. On näköhavaintoja siitä, että veturinkuljettajat ovat käyneet vedenheitossa ratapenkalla, voiko tämä olla pysähdyksen syy?

Rautatien ylittämisessä ja tasoristeyskäyttäytymisessä ylittäjällä on aina suuri vastuu. Junalla ja muulla raideliikenteellä on aina etuajo-oikeus. Juna ei voi väistää kiskoilla olevaa estettä vaan se törmää vääjäämättä. Aikaisempina vuosina on kuulunut junan pillin vihellyksiä mutta nyt liikenteen vilkastuttua ne ovat tyystin hävinneet. Miksi veturi ei voisi antaa varoitusääntä lähestyessään asema-aluetta tai asema-alueelta lähtiessään? Pillin vihellys ei mielestäni ole häiriöääni vaan työn ääni. Ja olisiko mahdollista palata vanhaan käytäntöön, että lastattavan junan vaunujen väliin jätettäisiin pieni kulkuaukko?

Paavo Turpeinen
Ratatie, Pihtipudas

Copyright Kotiseudun Sanomat - Kaikki oikeudet pidätetään.