Menu

Kinnulan suunnan muututtava ja kehittäminen aloitettava

Mauri Pekkarinen puolusteli tässä lehdessä Kinnulan poliittista johtoa Kinnulan yritysten putoamisesta noin 10 % alempaan yritystukien piiriin kuin naapurikuntien yritysten. Pekkarinen sysäsi syyn asiasta Jyrki Kataisen hallitukselle ja vapautti puoluekaverinsa vastuusta.

Pekkarinen kuitenkin sekoitti kirjoituksessaan syyn ja seurauksen. Tosiasiassa Kinnulan johtavat poliitikot oli kutsuttu neuvottelemaan Viitasaaren seutukunnan nostamiseksi erityistukialueeksi Fenestran konkurssin seurauksien lieventämiseksi Viitasaaren seutukunnalla.

Neuvotteluissa Kinnulan tuolit loistivat tyhjyyttään, joten Kinnulan kokemattomat johtavat poliitikot eivät ehkä tajunneet tai kokeneet asiaa tärkeäksi.

Muutoinkaan Kinnulan poliitikot eivät nähneet asiaa niin tärkeäksi, että asiaa olisi edes tuotu kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston listalle. Pihtiputaan ja Viitasaaren kokeneet neuvottelijat olivat viisaampia ja ajan tasalla, jonka seurauksena he saivat yrityksilleen taloudellista hyötyä ja etumatkaa naapurikuntiinsa verrattuna.

Prosessin seurauksena oli se, että Kataisen hallitus nimesi Pihtiputaan ja Viitasaaren erityitukisalueeksi ja kinnulalaiset yrittäjät jäivät nuolemaan näppejään. Vastuun ja syyn asiasta kantaa yksiselitteisesti Kinnulan kokematon poliittinen johto, ei Kataisen hallitus.

Myönnettäköön, että aikaisemmin, etenkin ministerinä ollessaan Mauri on hoitanut seutukunnan ja Kinnulan asioita taitavasti ja mallikkaasti. Nyt Kinnulan johtavien poliitikkojen hätähuutoon vastatessaan hän kuitenkin sortui kyläpolitikointiin ja poliittiseen liturgiaan.

Maurin lupaukselle Kinnulan nostamiseksi korkeampaan yritystukiluokkaan tämän vaalikauden kuluessa taisi mennä pohja, kun Toholammin Mika Lintilä ohitti oikealta Maurin elinkeinoministerinimityksessä. Maurin jääminen pois valtioneuvostosta oli suuri vahinko koko pohjoiselle Keski-Suomelle.

Toivoa sopii, että kinnulalaisten johtavien poliitikkojen pohjanmaavastaisuus ei aiheuta lisää harmaita hiuksia kinnulalaiseen yritystukirahoitukseen. Viimeistään nyt kannattaisi kääntää suuntaa ja ottaa kaikki hyöty irti Keski-Pohjanmaan Liiton jäsenyydestä, eikä ainoastaan laulaa rantojen raitoja. Se ei meitä elätä. Yhteistyö kaikkiin suuntiin on elinehtomme.

Kinnulan kunnanhallitus nimesi talouden tasapainottamisen ryhmän pohtimaan vuoden 2016 talouden tilaa. Johtavat poliitikot äimistelivät tietämättöminä, mistä johtuu se, että perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon kulut tulevat ylittävät budjetin noin 500 000 eurolla. Ihmettelyä on aiheuttanut myös se, että toimeentulotukimenot tulevat nousemaan noin 300 000 euroon vuoden loppuun mennessä. Sekin kummastuttaa, että Kelalle maksettavat sakot huonosta työttömyyden hoidosta nousevat yli 60 000 euroon ja työttömyys on koko ajan lähes 20 %.

Ihmetystä herättää myös se, että linja-autollinen kinnulalaisia on jättänyt tämän vuoden aikana Kinnulan ja tilalle ei ole tullut kuin muutama opettaja.

Toisaalta kunnan saatavien kohoaminen noin 500 000 euroon ei tunnu johtavia poliitikkoja hetkauttavan. Edellisen, Ilpo Leppäsen johtaman valtuuston aikana asioita laitettiin välittömästi ja konkreettisesti täytäntöön, eikä perustettu jonnin joutavia ryhmiä kahvittelemaan ja ihmettelemään. Tarvittaessa Ilpo

Leppänen olisi antanut hyvissä ajoin johtaville viranhaltijoille ja politikoille isällisesti ”remmiä” ja ohjeita, jos asiat olisivat näyttäneet luisuvan lähellekään lepikkoa, jossa ne nyt Kinnulan osalta ovat.

Esko Pelkosen johtaman valtuuston tulisi kiireisesti pohtia vuoden 2018 – 2019 jälkeistä aikaa. Eikä tuhlata ruutia jo menetetylle vuodelle 2016. Mitä tapahtuu Kinnulalle, kun terveyskeskus-, sosiaalitoimisto- ja vanhainkotitoiminnot siirtyvät Jyväskylästä johdetun Keski-Suomen Soten alaisuuteen? Miten lukio-opetus tultaneen yhdistämään monen kunnan toisen asteen opetukseksi? Suurella varmuudella näistä asioista suuressa Sote-organisaatiossa ei ole päättämässä yhtään kinnulalaista!

Kinnulan kunnan organisaatio supistuu tekniseen toimistoon, josta siitäkin jo rakennustarkastaja on Viitasaaren alaisuudessa, keskustoimistoon ja sivistystoimialaan. Kunnan henkilöstön vahvuus tulee putoamaan noin 100 henkilöstä ehkä 15-20 henkilöön. Mitä tekevät silloin palkanlaskija, keskustoimiston sihteerit ja kirjanpitäjät? Heiltä työ vähenevät dramaattisesti.
Tuleeko irtisanomisia ja miten ne hoidetaan?

Kunnan toiminta kapeutuu eikä enää voida puhua nykyisen kaltaisesta Kinnulan kunnasta. Käytännössä tuleva kunta hoitaa enää peruskoulua, osaa teknistä toimistoa ja elinkeinotoimialaa. Voitaisiinko kunnanjohtajan virka, kunnansihteerin virka ja Witaksen elinkeinoasiat yhdistää yhdeksi viraksi? Kaikille edellä mainituille toimijoille töitä ei enää yksinkertaisesti riitä.

Miten vähenevä vastuu vaikuttaa johtavien viranhaltijoiden palkkaukseen? Miten Kinnula pärjää, kun valtio tekee verotuloihin pakollisen 12,3 % alennuksen? Mitä tapahtuu kunnan tyhjiksi jääneille rakennuksille?

Näistä asioista Esko Pelkosen johtamalla valtuustolla ei tunnu olevan hujun tujua, eikä esittää edes alkeellista suunnitelmaa kuntalaisten keskusteltavaksi. Kuntalaisten tulisi kuitenkin tietää, miten heidän verorahoilla kustantamansa palvelut tullaan järjestämään ja miten kuntalaiset otetaan mukaan asioiden valmisteluun. Ennen kaikkea kuntalaisten tulisi tietää, mihin Kinnulan kuntaa ollaan oikein viemässä ja onko laivan kapteenilla kokemusta, osaamista, tietoa ja pätevyyttä laivan ruoriin tässä muuttuvassa kuntakentässä.

Juha Urpilainen

Jätä kommentti

Muista kommentoida asiallisesti. Toimituksemme tarkistaa jokaisen kommentin ennen julkaisua.

Takaisin ylös